Tänään on tutun lapsen synttärit. Lastataan auto täyteen perhettä ja lahjaa ja karautetaan videovuokraamon kautta palauttaen DVD:t (sii DVD vuokraamon kautta) takaisin. Tyttö, joka täytti jokunen aika sitten seitsemän hehkutti, kun saa jo katsoa alle seiskoille kiellettyä leffaa- nyt karvista. pojalle otettiin jotain rauhallisempaa, mutsi ja faija katsoo tavallista jännitysleffaa (ja samalla mutsi taittelee paperia, koska on ostanut juuri origamikirjan ja innostunut taittelemaan talouselämän sivuja kiinnostavan muotoiseksi).  Tänään on muuten pirun kylmä, sellainen talvisää, millaisia mutsin nuoruudessa tapasi olla. Mutsi selittää lapsilleen, että tällaista se oli silloin ennen vanhaan. Auto on yhtä huurussa ja kestää jonkin aikaa, kunnes se saadaan lämpenemään. Faijan (kuskin) peffagrilli on rikki, mutta pelkääjän paikalla se vielä toimii (ihme, sillä kyseessä ranskalainen auto!), joten mutsi nauttii sinänsä matkasta. Ajetaan pitkin moottoritietä, jota palatessa kotiin lapset huutavat lyhtypylväistä, että valo päällä tai ei.  Mutta ensin siis ajetaan syntymäpäiville.

Synttäreillä on perhettä ja sukulaista, täti on lesbo ja on tullut naisystävänsä (kihloissa) kanssa paikalle. Mutsi miettii, että mitenhän tuokin juttu sitten myöhemmin perheessä selitellään lapsille, nyt ne ovat vielä niin pieniä, että eivät tajua mitään, mutta kohta alkaa sataa kysymyksiä. Miksi täti asuu tädin kanssa? Meilläkin muksuilla jo sataa kysymyksiä: tulomatkalla tyttö poimi satucd;ltä sanan Titanic ja sitten käytiin läpi tuon laivan kohtaloa.

-Mikä on Titanic?

-Se on laiva joka upposi.

-Hukkuko kaikki lapset?

-Ei kukaan, kaikki ehti pelastusveneisiin, valehtelee isi

-entä hukkuko kapteeni?

-Kapteeni hukkui, ne lähtevät aina viimeisenä laivasta (eli ei lähtenyt laivasta)

-Onko sen luut nyt missä?

-Meressä.

-Kuoliko se siellä meressä nälkään? kysyy poika 

-Ei kun hapen puutteeseen

-Onko täällä Suomessa uponnut laivoja

-On joskus

-Onko ruotsinlaivoja uponnut?

-Ei ole sellaisia Ruotsinlaivoja, jotka lähtevät Suomesta (tällä vastauksella siis vältettiin Estonia-case)

-Onko niitä laivoja uponnut Amerikassa? jne. jne.

Vanhempien tehtävä on suojella lasta ikäviltä totuuksilta, vältetään vaikeita asioita, väistellään ja yritetään olla selittämättä niitä. Ajatellaa, että kyllä ne sitten lukevat jutut iltalehtien lööpistä, kun oppivat tavaamaan. Sitten voi olla se aika aloittaa selittely. On tabuja mistä ei puhuta, vaan kierrellään. ...täti asuu toisen tädin kanssa, kun ne on niin hyviä kavereita keskenään.

Synttäreillä tarjotaan suklaa suukkoja. Kun mutsi oli nuori, niitä kutsuttiin neekerin pusuiksi, mutta enää ei saa käyttää sanaa neekeri, joten puhutaan vain suukoista. Synttäreillä kuitenkin sankarin äidiltä lipsahtaa: ottakaa lapset neekerin suukkoja. Tytön kuulo terävöityy heti:

-Äiti, miksi näitä kutsuttiinkaan?

-Suukoiksi

-Ei kun se toinen nimi?

-Pusu.

-äitiiii....

Peppi pitkätossu sadussa puhutaan vielä neekereistä. Kun tyttö kysyy, mitä se tarkoittaa, mutsi selittää:

-Se on sana jota käytettiin tummaihoisista afrikkalaisista. Nyt sitä ei enää käytetä, koska on sitä pidetään loukkaavana, mutta äidin nuoruudessa sitä käytettiin, jolloin se ei tainnut loukata ketään. Mutta sitten se alkoi loukata, ja nyt puhutaan vain tummaihoisista. Älä kulta käytä sitten koskaan tuota sanaa, vaikka Peppi käyttää. Se kun voi loukata jotain ihmistä.

Tytär ei käytä "tummaihoista" tai "afrikkalaista" kuvaamaan tarhakaveria. Tyttö vain puhuu Ceciliasta. Tyttö n tuskin huomannutkaan, että tarhakaverin iho on tummempi. Se on vain siinä kaveri, missä muutkin kalpeat lapset.

On olemassa tabuja ja sitten on tabuja, joista seuraavat sukupolvet eivät tunnu korvaansa lotkauttavankaan. Vain tällaiset vanhat kannot jaksavat kantaa niistä moraalista huolta.