Mutsin pitäisi jo olla nukkumassa. Aamulla täytyy herätä aikaisin: tytöllä on tarharetki teatteriin. Myöhästyneet eivät saa aamupalaa ja vielä myöhästyneemmät eivät pääse mukaan teatteriin. Niin luki lapussa. Huomenna herääminen on rankkaa. Mutsinkin pitäisi jo olla käyttänyt koira ulkona paskalla, mutta tässä se mutsi vaan istuu taas hypnotisoituneena kuvaruudun ääreen. Ja kirjoittaa. Ihan kuin se olisi nyt jotenkin tässä hetkessä tärkeää. Mutta kun on.

Puhutaan kaamosmasennuksesta, mutta Mutsi masentuu keväällä. Valon määrä ahdistaa. Vituralleen mennyt työ ahdistaan. Tulevaisuus ahdistaa.Mutsi siis päätyy iltapäivällä oksasilppurin ääreen ja pistää palasiksi isoa kasaa entistä jasminiaitaa. Se kaatui pois rakennuksen tieltä. Silppuaminen helpottaa hieman, samoin kaapin pohjalta löytynyt suklaa. Samoin olut, jota mutsi ei koskaan pysty kittaamaan tölkkiä enemmän. Näitä kaikkia kutsutaan kotitekoiseksi Prozaciksi Simpsoneissa. Se auttaa ahdistukseen.

Lapset ovat niin syötävän suloisia aina silloin kun eivät ole saamarin raivostuttavia mukuloita. Aamulla taas meinataan nukkua pommiin, kun joku viranomainen meni varastamaan tunnin vuorokaudesta (kesäaika).  Mutsi menee herättämään poikaa, joka mötköttää sängyssään kuin suloinen pikku pupu. Herää jo. Toteaa mutsi, ja saa vastineeksi ärähtelyä ja huutoa. Mutsi tönii pikku myttyä hereille ja vaaleanpunainen nyrkki viuhahtaa peiton alta. Mutsi väistää tottuneesti. "Mee pois!" huutaa poika,. "Mä en rakasta sua, mä rakastan vaan isiä. Vaan isi saa pukea." Mutsi siis valitsee salaa kaapista vaatteet, jotka tosiasiassa isi on valinnut pojalle (jotta ne menevät päälle).

Tyttö on helpompi, huutaa ja nitkuaa ja emmämene tarhaan. Mutta menee kuitenkin. Vilkuttavat ja kiipeävät isin autoon. Mennessä tapellaan  kumpi ehtii ensin sisälle. Perävalot näkyvät ja sitten on taas hiljaista.

Niin kuin nytkin. Muksut nukkuvat, mies kuorsaa jo sängyssä. Kuivuri vetää vielä viimeisiä kierroksia ja lasten päällystakit ovat taas huomiseksi pestyinä. Tietokoneen näppäimistökin napsuttelee viimeisiä lauseitaan. Sitten mutsi lähteen ulos pimeään, paskattamaan sitä mustaa koiraansa.